Torstaina 4.5. vietimme aamupäivän tunnit Nathonissa.  Jussi oli jo pari kuukautta luistanut tukanleikkuusta ilmoittamalla, että hän menee parturiin vasta Samuilla.  Tänään oli se päivä.  Vanha parturiherra oli selvästi sitä mieltä, että poika tarvitsee kunnon kesäkampauksen.  Minä olin tyytyväinen, että sain kainalooni vuosia nuorentuneen miehen.  Puolilta päivin oli aika luopua hotellihuoneesta.  Istuimme toista tuntia aulassa hoitelemassa paluumatkavarauksia.  Onneksi tänä päivänä netti toimii. 
 
Jännitimme molemmat, onko kesäparatiisimme edelleen olemassa.  Paikallinen lavataksi eli songtao pudotti meidät kyydistä aivan oikeassa tienristeyksessä Ban Tain rannalla.  Emme tunnistaneet paikkaa, sillä kolmen vuoden tauon aikana maisema oli muuttunut.  Mutta kun tuttu tienpätkä kohti rantaa löytyi, muisti palautui.  Lähikaupan omistajarouva toivotti meidät iloisesti tervetulleiksi.  Edellisestä käynnistämme on kulunut hulppeat kolme vuotta.  Silloin matkassamme olivat myös Immo ja Terttu.
   
Boom Bayn bungalowkylä oli ennallaan.  Omistajapariskunta toivotti käsipäivää.  He olivat kunnostaneet puutarhamökit maalaamalla ne kirkkaan värisiksi.  Niissä oli nyt ilmastointikin.  Me halusimme kuitenkin vanhan puisen bungalowin.  Niitä oli vielä rivi pystyssä aivan rantaviivan tuntumassa.  Tosin parhaat päivät olivat ohi.  Mutta näköala ja aaltojen kohina korvasi pienet puutteet.  Hinta oli noussut sadalla bahtilla.  Maksamme 800 rahaa (=20 euroa) yöltä runsaan aamiaisen kera.
   
Nyt meillä on ilonamme loistava rauhallinen hiekkaranta, jossa kaupustelijat eivät hätyytä.  Lähietäisyydeltä löytyy pari kolme hyvää ruokapaikkaa omamme lisäksi sekä kokonaista kolme kauppaa.  Saaren päätielle on kymmenen minuutin kävelymatka.  Songtaot kulkevat päiväsaikaan tiuhaan.  Niiden kyydissä pääsee helposti retkeilemään muille rannoille.  Pohjoisrannan valttina ovat hienot auringonlaskut.  Parasta kaikesta on ylellisen lämmin meri, jossa on mahtava uida. 
 
Tulemme vuosi vuoden jälkeen uudelleen siksi, että täällä on ihmisen hyvä olla.  Minulla on matkassa kirjoja, pelikortit sekä akvarellitarvikkeet.   Tosin maalausvälineet ovat hyvin sekalaiset, kiitos keskeneräisen muuton.  No, luonnoksia ainakin syntyy.
Lena ja Jussi, huolettomat retkeilijät